
Väinämöisen alku
(L. Jalava / trad.)
Väinämöinen runouden
jumalhahmo pohjoinen
nimensä on muinainen
kantasuomenkielinen.
Väinön nimen taustaan johtaa myytit muinaisten.
Hahmon kohtaa kertomusten skandinaavisten.
Odin Väinämöisen kaltainen
tietäjä tuo iänikuinen
laulun luoja, mahti meren ja maan
tien tunsi alas tuonelaan.
Väinämöinen runouden
Odin skandinaavinen
Väinö nimi muinainen
jumalhahmo pohjoinen.
Äänteiden historia näyttää lainautumisen
(Ek veit einn)
Väinön nimen yhteen liittää kanssa Odinin
(att aldrig deyr)
Woðinaz on kantagermaaninen
alkumuoto Odin-nimityksen.
Väinön taustalla jos Woðinaz on
rinnastus ei ole mahdoton.
Väinämöinen runouden,
laina äännelaillinen,
nimensä on muinainen,
germaanisen Odinin.
Woðinazta Väinö kantasuomeen lainautuu.
(Ek veit einn)
Vuodet vierii, Odiniksi muualla muotoutuu.
(att aldrig deyr)
Lainakerrostumat germaaanin
toistaa vahvan kielikontaktin,
muinaiskarjalaisen runouden
mitta näyttää saman yhteyden.
Väinämöinen runouden
Odin skandinaavinen
Väinö nimi muinainen
jumalhahmo pohjoinen.
Gáttir allar
áðr gangi fram
um skoðask skyli
því at óvíst er at vita.
Vaka vanha Väinämöinen
Tietäjä iänikuinen
soiton otti sormilleen
kajahutti kanteleen.
Väinämöinen runouden,
nimensä on muinainen,
germaanisen Odinin.
Väinämöinen runouden,
laina äännelaillinen
nimensä on muinainen,
germaanisen Odinin.
Vaka vanha Väinämöinen
tietäjä iänikuinen.
Väinämöisen alku maalaa sävelkuviksi tarinan Väinämöinen- ja Odin-jumalnimien yhteisestä taustasta. Skandinaavisen mytologian Odin-jumalan nimen tiedetään pohjautuvan samaan germaaniseen Woðinaz-jumalnimeen, josta myös esim. ruotsin ja englannin kielten viikonpäivä onsdag/Wednesday 'Odinin päivä' juontuu. Janne Saarikiven mukaan mytologisen jumalhahmon nimi Väinö voisi olla lainaa samasta Woðinaz-nimestä.
Kappaleen ensimmäinen versio syntyi Saarikiven kesällä 2019 pitämän esitelmän inspiroimana. Kielihistorian tutkimustiedon lisäksi kappale ammentaa rakenneosiaan vanhasta itämerensuomalaisesta ja skandinaavisesta runoudesta.
Lähteet:
Mr. Frog 2019. The Finnic Tetrameter – A Creolization of Poetic Form? Studia Metrica et Poetica 6.1, 2019. 20–78.
Janne Saarikivi 2022. Huomioita Agricolan psalttarin esipuheen jumalista ja muusta itämerensuomalaisesta mytologisesta sanastosta. Teoksessa Bradley, Jeremy (päätoim). 2022. Tonavan Laakso: Eine Festschrift für Johanna Laakso.
Janne Saarikivi 2019. Esitelmä itämerensuomalaisten jumaluuksien ja mytologisten hahmojen nimistä. Personal Names and Cultural Reconstructions. 21.–23.8.2019.
Jackson Crawford 2019. The Wanderer's Hávamál.
Suomen kansan vanhat runot [korpus]. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.